Natriumsyanidi vs. ympäristöystävälliset liuotusaineet: vertaileva analyysi

I. Johdanto

Kullankaivutuksessa liuotusaineen valinnalla on keskeinen rooli uuttoprosessissa. Natriumsyanidi on pitkään ollut ensisijainen vaihtoehto kullan uutossa, koska se liuottaa tehokkaasti kultaa malmeista. Ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen painotuksen kasvaessa on kuitenkin syntynyt uudenlaisia ​​ympäristöystävällisiä liuotusaineita vaihtoehdoiksi. Tämän artikkelin tavoitteena on vertailla kattavasti natriumsyanidia ja ympäristöystävällisiä liuotusaineita useista näkökohdista, mukaan lukien niiden koostumus, liuotusnopeus , kulutus , talteenottoaste , ympäristövaikutukset ja kuljetusvaatimukset. Toivomme tällä tavoin tarjoavamme arvokasta tietoa kullankaivuuteollisuudelle, jotta se voi tehdä tietoisempia päätöksiä liuotusaineen valinnasta.

II. Kokoonpano

2.1 Natriumsyanidi

Natriumsyanidi on kemiallinen yhdiste, jonka kaava on NaCN. Se sisältää 98 % puhdasta natriumsyanidia. Vahvana emäksisenä ja heikkona happosuolana sillä on useita huomionarvoisia ominaisuuksia. Fysikaalisesti se on valkoista kiteistä kiinteää ainetta, joka vetistyy helposti, mikä tarkoittaa, että se imee helposti kosteutta ilmasta. Sillä on myös heikko karvasmantelin kaltainen tuoksu. Kemiallisesti se on erittäin reaktiivinen. Se hydrolysoituu vedessä muodostaen syaanivetyä (HCN) ja natriumhydroksidia, liuoksen ollessa vahvasti emäksinen. Natriumsyanidi voi reagoida useiden metallien, kuten raudan, sinkin, nikkelin, kuparin, koboltin, hopean ja kadmiumin, kanssa muodostaen vastaavia metallisyanideja. Hapen läsnä ollessa se voi tehokkaasti liuottaa jalometalleja, kuten kultaa ja hopeaa, muodostaen stabiileja kompleksisuoloja, mikä on perusta sen laajalle käytölle kullankaivuuteollisuudessa kullan louhinnassa. Se on kuitenkin erittäin myrkyllistä. Jopa pieni määrä, joka imeytyy ihon, hengityksen tai nielemisen kautta, voi olla kohtalokasta ihmisille ja muille eliöille.

2.2 Ympäristöystävälliset liuotusaineet

Ympäristöystävällisiä liuotusaineita on saatavilla erilaisina formulaatioina, ja niiden koostumukset on suunniteltu tehokkaan kullan uuton saavuttamiseksi ja ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Esimerkiksi jotkut yleiset ympäristöystävälliset liuotusaineet sisältävät suuria pitoisuuksia glysiiniä ja natriumjodidia. Glysiini, yksinkertaisimpana aminohappona, on myrkytön ympäristölle ja ihmisille. Liuotusprosessissa se voi muodostaa stabiileja komplekseja kultaionien kanssa, mikä helpottaa kullan liukenemista malmeista. Myös natriumjodidilla on merkittävä rooli. Jodidi-ionit voivat osallistua redox-reaktioihin ja kompleksien muodostumisprosesseihin, mikä parantaa kullan liuotustehokkuutta. Nämä komponentit toimivat synergistisesti parantaen liuotusaineen kokonaistehokkuutta. Tällaisten ainesosien läsnäolo ei ainoastaan ​​mahdollista tehokasta kullan uuttoa, vaan myös vähentää mahdollista ympäristöhaittaa verrattuna perinteiseen natriumsyanidiin. Lisäksi jotkut ympäristöystävälliset liuotusaineet voivat sisältää muita lisäaineita tai kelaatinmuodostajia, jotka on huolellisesti valittu liuotusprosessin optimoimiseksi, kuten aineita, jotka voivat säätää liuotusliuoksen pH-arvoa, kontrolloida metalli-ionien liukoisuutta tai parantaa liuotusaineen selektiivisyyttä kullan suhteen.

III. Huuhtoutumisnopeus

3.1 Natriumsyanidin suorituskyky

Natriumsyanidin liuotusnopeus on suhteellisen hidas. Natriumsyanidilla tehtävässä kullan uuttoprosessissa natriumsyanidin ja malmin välisen reaktion määräävät useat tekijät. Esimerkiksi malmin monimutkainen kemiallinen koostumus voi hidastaa reaktionopeutta. Jos malmi sisältää merkittävän määrän sulfidimineraaleja, kuten pyriittiä ( ), sulfidi voi reagoida ilman ja veden hapen kanssa muodostaen rikkihappoa ja muita aineita. Tämä hapan ympäristö voi kiihdyttää natriumsyanidin hydrolyysiä, jolloin muodostuu syaanivetykaasua ( ), joka paitsi aiheuttaa natriumsyanidin hävikkiä, myös vähentää liuotusaineen tehokasta pitoisuutta liuoksessa ja hidastaa siten kullan liuotusnopeutta. Lisäksi malmin hiukkaskoolla on huomattava vaikutus. Suuremmilla malmihiukkasilla on pienempi pinta-alan suhde tilavuuteen, mikä tarkoittaa, että natriumsyanidin ja kullan välinen kosketuspinta-ala malmissa on rajoitettu. Tämän seurauksena reaktionopeus hidastuu ja tietyn kullan uuttoasteen saavuttaminen kestää kauemmin. Esimerkiksi joissakin perinteisissä natriumsyanidiliuotusta käyttävissä kultakaivoksissa liuotusprosessi voi kestää useita päiviä tai viikkoja, mikä paitsi pidentää tuotantosykliä myös lisää tuotantokustannuksia.

3.2 Ympäristöystävällisten liuotusaineiden suorituskyky

Ympäristöystävälliset liuotusaineet liuottavat yleensä nopeammin kuin natriumsyanidi. Esimerkkinä voidaan mainita liuotusaineet, jotka sisältävät glysiiniä ja natriumjodidia. Glysiini voi muodostaa suhteellisen stabiileja komplekseja kultaionien kanssa amino- ja karboksyyliryhmiensä kautta. Näiden kompleksien muodostuminen on suhteellisen nopea prosessi. Hapen läsnä ollessa glysiini voi reagoida nopeasti malmin kullan kanssa ja liuottaa sen. Myös natriumjodidilla on ratkaiseva rooli. Jodidi-ionit voivat osallistua redox-reaktioihin edistäen kullan hapettumista. Näiden kahden aineen yhdistelmä voi merkittävästi nopeuttaa liuotusprosessia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että monissa kokeissa tällaisia ​​ympäristöystävällisiä liuotusaineita käytettäessä korkean kullan uuttonopeuden saavuttamiseen tarvittava aika on paljon lyhyempi kuin natriumsyanidilla. Esimerkiksi tietyissä tapauksissa liuotusaikaa voidaan lyhentää puoleen tai jopa enemmän. Tämä nopeampi liuotusnopeus ei ainoastaan ​​paranna tuotantotehokkuutta, vaan myös antaa kaivosyhtiöille mahdollisuuden saada kultatuotteita nopeammin, mikä nopeuttaa pääoman kiertokulkua. Lisäksi jotkut ympäristöystävälliset liuotusaineet on suunniteltu sopeutumaan paremmin eri malmityypeille. Ne voivat tehokkaasti uuttaa kultaa monimutkaisista malmeista ylläpitäen suhteellisen korkeaa uuttonopeutta, mikä on etu, jota natriumsyanidilla ei ole.

IV. Kulutusaste

Kulutusnopeuden suhteen natriumsyanidi ja ympäristöystävälliset liuotusaineet ovat melko vertailukelpoisia.

4.1 Natriumsyanidin kulutus

Natriumsyanidilla tehtävässä kullan uuttoprosessissa kulutukseen vaikuttavat useat tekijät. Malmin kemiallinen koostumus on ratkaiseva tekijä. Esimerkiksi jos malmi sisältää merkittävän määrän metalleja, jotka voivat reagoida natriumsyanidin kanssa, kuten kuparia, sinkkiä ja rautaa, nämä metallit kilpailevat kullan kanssa natriumsyanidista. Malmin kupari-ionit voivat reagoida natriumsyanidin kanssa muodostaen kuparsyanidikomplekseja. Reaktioyhtälö on . Tämä ei ainoastaan ​​johda natriumsyanidin kulutukseen, vaan myös vähentää sen tehokasta pitoisuutta kullan liuotuksessa. Joissakin tapauksissa, kun malmissa on paljon tällaisia ​​häiritseviä metalleja, natriumsyanidin kulutus voi kasvaa merkittävästi. Lisäksi tiettyjen mineraalien, kuten sulfidien, läsnäolo voi myös vaikuttaa natriumsyanidin kulutukseen. Sulfidimineraalit voivat reagoida ilman ja veden hapen kanssa muodostaen rikkihappoa ja muita aineita liuotusympäristössä. Tämä hapan ympäristö voi kiihdyttää natriumsyanidin hydrolyysiä, jolloin syntyy syaanivetykaasua ( ), joka aiheuttaa natriumsyanidin hävikkiä. Normaaleissa käyttöolosuhteissa ja suhteellisen vakaan koostumuksen omaavien malmien kohdalla natriumsyanidin kulutusnopeutta on kuitenkin tutkittu hyvin ja se on vakiintunut teollisuudessa. Esimerkiksi tyypillisessä kullankaivostoiminnassa tietyn tyyppisen malmin kanssa natriumsyanidin kulutus voi olla noin tietty arvo käsiteltyä malmitonnia kohden, mikä toimii viitteenä kaivosyhtiöille reagenssien käytön suunnittelussa ja hallinnassa.

4.2 Ympäristöystävällisten liuotusaineiden kulutus

Ympäristöystävälliset liuotusaineet kuluttavat eri kemiallisista koostumuksistaan ​​huolimatta samaa vauhtia kuin natriumsyanidi. Esimerkkinä voidaan mainita glysiini- ja natriumjodidipohjaiset liuotusaineet. Glysiini, vaikka se on myrkytön ja sillä on erilainen reaktiomekanismi kuin natriumsyanidilla, reagoi stoikiometrisesti malmin kullan kanssa. Glysiinin karboksyyli- ja aminoryhmät voivat muodostaa komplekseja kultaionien kanssa. Reaktioprosessi on suhteellisen vakaa, ja tietyn kultamäärän liuottamiseen tarvittavan glysiinin määrä määräytyy kemiallisen reaktioyhtälön avulla. Myös natriumjodidi osallistuu reaktioon, ja sen kulutus liittyy redox-reaktioihin ja kompleksinmuodostusprosesseihin, joissa se on mukana. Ympäristöystävällisen liuotusaineen kokonaiskulutus on kunkin komponentin kulutuksen summa. Monissa käytännön sovelluksissa ja kokeissa on havaittu, että kun käsitellään samaa määrää malmia, jolla on samanlainen kultapitoisuus ja ominaisuudet, ympäristöystävällisen liuotusaineen kulutuksen määrä on samaa vauhtia kuin natriumsyanidin. Tämä kulutusnopeuden samankaltaisuus on hyödyllistä kaivosyhtiöille, koska se mahdollistaa suhteellisen saumattomat siirtymät tuotantosuunnittelussa ja kustannusten arvioinnissa natriumsyanidista ympäristöystävällisiin vaihtoehtoihin siirtymistä harkittaessa. Tämä tarkoittaa, että niiden ei tarvitse tehdä radikaaleja muutoksia reagenssien osto- ja varastonhallintastrategioihinsa kulutusnopeuksien suurten erojen vuoksi.

V. Palautumisaste

5.1 Natriumsyanidin talteenottoaste

Natriumsyanidin talteenottoaste kullan louhinnassa on vakiintunut kultakaivosteollisuudessa pitkäaikaisen käytännön ja tutkimuksen perusteella. Optimaalisissa olosuhteissa ja tietyntyyppisillä malmeilla natriumsyanidilla voidaan saavuttaa suhteellisen korkea kullan talteenottoaste. Esimerkiksi joissakin hyvin hoidetuissa kultakaivoksissa, joiden malmit soveltuvat suhteellisen hyvin natriumsyanidin liuotukseen, talteenottoaste voi olla jopa 95 % tai jopa korkeampi. Monissa todellisissa tilanteissa todellinen talteenottoaste voi kuitenkin olla alhaisempi. Kuten aiemmin mainittiin, muiden metallien läsnäolo malmissa voi vaikuttaa merkittävästi talteenottoasteeseen. Jos malmi sisältää suuren määrän kuparia, sinkkiä tai rautaa, nämä metallit reagoivat natriumsyanidin kanssa, kuluttaen liuotusainetta ja vähentäen kullan liuotukseen käytettävissä olevaa määrää. Tämän seurauksena kullan talteenottoaste voi laskea. Lisäksi väärät käyttöolosuhteet, kuten väärä pH-arvon säätö, riittämätön hapen saanti tai sopimaton sekoitusnopeus liuotusprosessin aikana, voivat myös johtaa talteenottoasteen laskuun. Esimerkiksi jos liuotusliuoksen pH-arvo on liian alhainen, natriumsyanidin hydrolyysi kiihtyy, mikä johtaa liuotusaineen hävikkiin ja kullan liukenemisen kannalta tehokkaan pitoisuuden pienenemiseen ja siten vaikuttaa talteenottoasteeseen.

5.2 Ympäristöystävällisten liuotusaineiden talteenottoaste

Ympäristöystävällisten liuotusaineiden talteenottoaste on melko verrattavissa natriumsyanidiin. Ympäristöystävälliset liuotusaineet voivat saavuttaa talteenottoasteen, joka on noin 90–95 % natriumsyanidin talteenottoasteesta. Esimerkkinä voidaan mainita glysiiniin ja natriumjodidiin perustuvat liuotusaineet. Laboratoriokokeissa ja joissakin kenttäkokeissa, käsiteltäessä samanlaisia ​​malmeja, nämä ympäristöystävälliset liuotusaineet ovat osoittaneet korkeaa tehokkuutta kullan uutossa. Vaikka niiden talteenottoasteet ovat joissakin tapauksissa hieman alhaisemmat kuin natriumsyanidin, ne ovat silti hyväksyttävällä alueella. Esimerkiksi tietyssä kultakaivoksessa, jossa malmilla on suhteellisen yksinkertainen koostumus, kullan talteenottoaste laski natriumsyanidista ympäristöystävälliseen liuotusaineeseen vaihtamisen jälkeen 93 prosentista (natriumsyanidilla) 90 prosenttiin (ympäristöystävällisellä liuotusaineella), mikä on vain 3 prosenttiyksikön lasku. Tämä pieni ero talteenottoasteessa usein kompensoituu ympäristöystävällisten liuotusaineiden monilla eduilla, kuten niiden ympäristöystävällisyydellä, nopeammalla liuotusnopeudella ja vastaavalla kulutusnopeudella. Lisäksi jatkuvan tutkimuksen ja kehityksen ansiosta ympäristöystävällisten liuotusaineiden suorituskyky paranee jatkuvasti. Tutkijat työskentelevät näiden liuotusaineiden koostumuksen optimoimiseksi lisäämällä uusia lisäaineita tai säätämällä olemassa olevien komponenttien suhteita kullan talteenottoasteen parantamiseksi entisestään. Tämän seurauksena ympäristöystävällisten liuotusaineiden ja natriumsyanidin talteenottoasteiden välisen eron odotetaan kaventuvan entisestään tulevaisuudessa.

VI. Ympäristövaikutukset

6.1 Natriumsyanidin vaarat

Natriumsyanidi on erittäin myrkyllistä ja aiheuttaa merkittäviä uhkia ympäristölle. Kun natriumsyanidia käytetään kullankaivuussa, syntyvä rikastushiekka sisältää tietyn määrän natriumsyanidia ja muita haitallisia aineita. Jos rikastushiekkaa ei käsitellä asianmukaisesti, sillä voi olla useita negatiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi joissakin tapauksissa, joissa rikastushiekkaa päästetään vesistöihin, sen natriumsyanidi voi liueta veteen vapauttaen erittäin myrkyllisiä syanidi-ioneja. Nämä syanidi-ionit voivat reagoida vedessä olevien metalli-ionien kanssa muodostaen erilaisia ​​metalli-syanidikomplekseja, jotka ovat erittäin haitallisia vesieliöille. Jopa hyvin pieninä pitoisuuksina syanidi voi estää kalojen ja muiden vesieläinten hengitysentsyymejä, mikä johtaa niiden kuolemaan. Se voi myös häiritä vesistön normaalia ekologista tasapainoa, vaikuttaa planktonin, vesikasvien ja muiden ravintoketjun alemmilla tasoilla olevien organismien kasvuun ja lisääntymiseen, mikä lopulta aiheuttaa koko vesiekosysteemin biologisen monimuotoisuuden merkittävän vähenemisen.

Lisäksi, jos natriumsyanidia sisältävä rikastushiekka jätetään ulos, tuuli ja sade voivat kuluttaa sitä. Rikastushiekan syanidia sisältävät aineet voivat kulkeutua sadeveden mukana lähialueen maaperään ja pohjavesijärjestelmiin. Tämä voi saastuttaa maaperän, vähentää maaperän hedelmällisyyttä ja vaikuttaa kasvien kasvuun. Syanidi voi myös tunkeutua pohjaveteen, jolloin pohjavesi ei kelpaa ihmisravinnoksi eikä maatalouden keinokasteluun. Joillakin alueilla, joilla sijaitsee natriumsyanidia käyttäviä kultakaivoksia, pitkäaikainen ympäristöseuranta on osoittanut, että ympäröivien alueiden maaperä ja pohjavesi ovat saastuneet vaihtelevassa määrin, ja syanidi- ja raskasmetallipitoisuudet ovat koholla, mikä vaikuttaa pitkällä aikavälillä kielteisesti paikalliseen ekologiseen ympäristöön ja ihmisten elinoloihin.

6.2 Ympäristöystävällisten liuotusaineiden edut

Ympäristöystävälliset liuotusaineet taas tarjoavat erinomaisen ympäristöystävällisyyden. Näillä aineilla tehdyn kullan uuttoprosessin jälkeen syntyvällä rikastushiekalla on paljon pienempi ympäristövaikutus. Esimerkiksi jotkut ympäristöystävälliset liuotusaineet eivät sisällä erittäin myrkyllisiä aineita, kuten natriumsyanidia. Kun rikastushiekka hävitetään tai käsitellään edelleen, se aiheuttaa vähemmän todennäköisesti vakavaa ympäristön saastumista. Itse asiassa joissakin tapauksissa tietyillä ympäristöystävällisillä liuotusaineilla käsiteltyä rikastushiekkaa voidaan käyttää maaperän parantamiseen. Esimerkiksi joissakin kokeellisissa hankkeissa ympäristöystävällisillä liuotusaineilla tehdyn kullan uuton rikastushiekan on havaittu soveltuvan maanmuokkaukseen asianmukaisen käsittelyn jälkeen. Nämä rikastushiekat voidaan sekoittaa muihin maaperää parantaviin aineisiin ja levittää maahan. Rikastushiekan sisältämät aineet voivat auttaa parantamaan maaperän rakennetta, lisäämään maaperän huokoisuutta ja parantamaan vedenpidätyskykyä. Tämän seurauksena maaperästä voidaan tehdä sopiva kasvien kasvulle, ja siihen voidaan istuttaa menestyksekkäästi erilaisia ​​viljelykasveja ja kasveja. Tämä ei ainoastaan ​​vähennä rikastushiekan hävittämisen ympäristökuormitusta, vaan tarjoaa myös uuden tavan hyödyntää rikastushiekkavaroja kokonaisvaltaisesti edistäen kaivosalueen ekosysteemin kestävää kehitystä. Se osoittaa, että ympäristöystävälliset liuotusaineet voivat tehokkaasti pienentää kullankaivun ympäristöjalanjälkeä ja edistää kaivostoiminnan ja ympäristön harmonista rinnakkaiseloa.

VII. Kuljetusvarotoimet

7.1 Natriumsyanidi

Natriumsyanidin kuljettaminen on erittäin säännelty ja varovainen prosessi sen äärimmäisen myrkyllisyyden vuoksi. Natriumsyanidi vaatii erityisiä vaarallisten aineiden merikuljetuskanavia. Natriumsyanidia käsittelevillä varustamoilla on oltava erityisluvat ja niiden on noudatettava tiukkoja kansainvälisiä merenkulkumääräyksiä, kuten kansainvälistä vaarallisten aineiden merikuljetussäännöstöä (IMDG). Tämä säännöstö määrittelee vaarallisten aineiden asianmukaisen pakkaamisen, käsittelyn ja varastoinnin merikuljetuksen aikana mahdollisten vuotojen tai onnettomuuksien estämiseksi.

Pakkauksen osalta natriumsyanidin on oltava suljetussa pakkauksessa. Se pakataan yleensä ilmatiiviisiin astioihin, jotka on valmistettu materiaaleista, jotka kestävät natriumsyanidin syövyttävää ja reaktiivista luonnetta. Nämä astiat on suunniteltu estämään kosketus ilman, kosteuden tai muiden aineiden kanssa, jotka voisivat aiheuttaa vaarallisia reaktioita. Se voidaan esimerkiksi pakata teräsrumpuihin, joissa on kaksinkertaiset muovipussit maksimaalisen suojan varmistamiseksi. Kuljetuksen aikana koko prosessia valvotaan tarkasti ja käytössä on tiukat turvatoimenpiteet. Natriumsyanidin käsittelystä ja kuljetuksesta vastaa erikoistunut henkilöstö, ja heidän on oltava hyvin koulutettuja käsittelemään tähän erittäin myrkylliseen aineeseen liittyviä mahdollisia hätätilanteita.

7.2 Ympäristöystävälliset liuotusaineet

Ympäristöystävälliset liuotusaineet ovat sitä vastoin helpompia kuljettaa. Niitä voidaan kuljettaa tavanomaisia ​​kemikaalien kuljetuskanavia pitkin. Tämä tarkoittaa, että niitä voidaan kuljettaa tavallisilla kuorma-autoilla, junilla tai laivoilla, joita käytetään yleisesti ei-erittäin vaarallisten kemikaalien kuljetukseen. Ei ole tarvetta erityisille, erittäin rajoitetuille kuljetusreiteille, kuten natriumsyanidin tapauksessa.

Ympäristöystävällisten liuotusaineiden pakkaaminen on myös suoraviivaisempaa, ja yleensä käytetään standardipakkauksia. Ne voidaan esimerkiksi pakata muovirumpuihin tai -pusseihin, jotka täyttävät kemikaalipakkausten yleiset vaatimukset. Tämä standardipakkaus ei ole ainoastaan ​​kustannustehokas, vaan myös yksinkertaistaa kuljetusprosessia. Koska nämä liuotusaineet ovat vähemmän vaarallisia, kuljetusyritysten ei tarvitse investoida erikoislaitteisiin tai henkilöstön koulutukseen kuljetustaan ​​varten. Tämä tekee ympäristöystävällisten liuotusaineiden toimitusketjusta joustavamman ja helpommin saatavilla olevan, mikä vähentää kaivosyhtiöiden kokonaiskuljetuskustannuksia ja logistisia vaikeuksia.

VIII. Johtopäätös

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka natriumsyanidi on ollut pitkään kullankaivuuteollisuuden perusaine kullan louhinnassa, ympäristöystävälliset liuotusaineet tarjoavat kestävämmän ja tehokkaamman vaihtoehdon. Ympäristöystävällisillä liuotusaineilla on nopeampi liuotusnopeus, mikä voi parantaa merkittävästi tuotantotehokkuutta. Niiden natriumsyanidiin verrattavissa olevat talteenottoasteet varmistavat, että louhitun kullan määrä ei merkittävästi vaarannu. Lisäksi niiden erinomainen ympäristöystävällisyys on merkittävä etu, sillä ne voivat vähentää kullankaivuun liittyvää ympäristörasitusta, erityisesti rikastushiekan hävittämisen osalta. Ympäristöystävällisten liuotusaineiden helpommat kuljetusvaatimukset edistävät myös kustannussäästöjä ja logistista helpotusta.

Vaikka haasteita voi olla, kuten joissakin tapauksissa korkeammat alkukustannukset tai tiettyjen malmityyppien optimoinnin tarve, jatkuvan tutkimuksen ja kehityksen avulla nämä ongelmat todennäköisesti ratkaistaan. Ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen maailmanlaajuisen painopisteen voimistuessa ympäristöystävällisten liuotusaineiden odotetaan olevan yhä tärkeämmässä roolissa kullankaivuuteollisuudessa, ja niistä odotetaan vähitellen tulevaisuuden valtavirtavalinta kullan louhintaan.